Ruukkigolfin kenttä ja klubitalo ovat vielä hiljaisia maaliskuun alussa, mutta konehallilla ja kenttämestarin toimistossa on jo täysi touhu päällä. Kenttämestari Sami Ekman availee uusien pumppujen pakkauksia, Hannu Metsola tarkastaa pumppaamon alaventtiilin tiivisteiden tilaa ja Hannes Savonen on moottorin kimpussa pää konepellin alla.
Konehallin lattialla on juuri laatikoista puretut uudet pumput, jotka asennetaan Torrsjön pumppukoppiin. Niiden avulla saadaan parempi varmuus kentän vesihuoltoon ja tarvittaessa suurempi kapasiteetti uuden runkolinjan tarpeisiin.
Kevätkuukaudet ovat kenttähenkilöstön osalta kiireistä aikaa, jossa valmistaudutaan uuteen kauteen sekä kentänhoidon että laitteiden huollon kannalta.
Kysyimmekin kenttämestari Sami Ekmanilta tuoreimpia kuulumisia uuden kauden kynnyksellä.
Miltä kentän talvehtiminen näyttää?
”Jokaisen kenttämestarin painajainen on lumeton talvi, jossa pakkas- ja plussakelit vuorottelevat ja kenttä jäätyy ja sulaa useaan kertaan. Tällä kertaa jäätymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan suurimmat huolenaiheet liittyvät märkyyteen ja siitä aiheutuviin kasvitauteihin. Tällaisilla keleillä ruoho käyttää jo nyt vararavintoa, mikä ei myöskään ole positiivinen asia”
”Vettä on todellakin riittänyt tänä talvena ja meillä on ollut pumput bunkkereissa tammikuusta lähtien. Myös järven pinta nousi sateiden johdosta reilusti ja perinteinen ongelmakohta 4. väylän doglegissa oli jälleen veden vallassa. Greenien osalta tammikuun torjuntaruiskutukset onnistuivat hyvin. Olen tällä hetkellä luottavaisin mielin ja seuraavat 5-6 viikkoa ratkaisevat lopullisesti sen, miten talvesta selvittiin.”
Miltä kenttämestarin koko vuosikalenteri näyttää?
”Varsinainen pelikausi huhtikuusta lokakuulle mennään pitkälti säiden ja kentänhoidon ehdoilla. Silloin meillä on miehitystä aikaisesta aamusta alkaen ja päättyy usein vasta sen jälkeen, kun viimeiset pelaajat ovat poistuneet. Meillä on esimerkiksi käytössä kosteusmittareita ja niiden arvojen mukaan suoritamme yksittäisillä griineillä kastelua käsityönä.”
”Talviaika on perinteisesti pyhitetty kalusteiden huollolle, hankinnoille ja uuden kauden suunnittelulle, johon kuuluu esimerkiksi budjetointia ja hankintoja. Talvet voivat olla jopa stressaavampia kuin kesät, koska sääolosuhteiden muutokset saattavat aiheuttaa isojakin muutoksia rutiineihin. Lomallakin tahtoo tulla seurattua tarkkaan sääennustuksia. Uuden kauden työt ovat perinteisesti alkaneet jo helmikuussa, mutta tänä vuonna jo varhain tammikuussa. Kesälomat tällä alalla pidetään yleensä joulukuussa ja mahdolliset ylityövapaat tammi-maaliskuussa.”
Mitä kaikkea kenttämestarin vastuulle kuuluu?
”Kenttämestarin työ on hyvin pitkälle yleisosaajan hommaa – kaikkea ei voi osata tai opiskella, mutta työssä kyllä kouliintuu vuosi vuodelta. Tyypillistä työpäivää ei kuitenkaan ole, vaan päivät ovat hyvin vaihtelevia. Kentänhoito on tietysti ykkösasia, mutta kastelujärjestelmä, range, kalusto, huoltohalli, tiet ja paikoitusalueet, kenttävessat, pumppaamo ja kaikki muut kentän infraan kuuluvat asiat ovat kentänhoitotiimin vastuualuetta. Korjaus- ja parannustöitä kyllä riittää!
”Myös kenttähenkilökunnan esimiestehtävät kuuluvat kenttämestarin vastuulle. Kesätyöntekijät on rekrytoitava, heille on löydettävä sopivat työtehtävät ja myös koulutettava hyvin nopealla aikataululla. Laadimme myös viikoittain suunnitelman ja listan jokaisen työntekijän tehtävistä. Tänä vuonna on tullut jo mukavasti hakemuksia sisään ja toivon, että löydämme niistä hakijoista oikeat henkilöt kausi- ja kesätyöntekijöiksi.”
”Kentän avaaminen ja sulkeminen ovat golfkauden keskeisiä päätöksiä ja niihin pyydetään aina kenttämestarin näkemystä, vaikka en varsinainen päätöksentekijä näissä asioissa olekaan.”
Mitä paljon ”paperityötä” liittyy kenttämestarin tehtäviin?
”Teen paljon yhteistä suunnittelutyötä toimitusjohtaja-Ninan kanssa, koska kentänhoidon on myös elettävä vuosibudjetin mukaan. Tällaiset liittyvät useimmiten henkilöstöön, kentänhoitoon, investointeihin, hankintoihin ja kokonaisbudjettiin. Suurimmat hankinnat valmistellaan usein syksyllä ja toteutetaan talven mittaan.”
”Pidemmän ajan suunnitelmia ja toiveita on totta kai paljon sekä henkilöresurssien että kalustonkin suhteen, mutta edetään realistisesti budjetin mukaan. Kaikkia pitkän listan unelmia ei voi koskaan toteuttaa. Kenttämestarin työssä on olennaista päättää, mitä tehdään olemassa olevilla rahallisilla ja henkilöresursseilla. Painotetaanko griinien hoitoa, bunkkereiden kunnostamista vai ojanvarsien siistimistä. Kaikkeen eivät resurssit riitä 100 %, mutta aina yritetään tehdä parhaamme. Viime vuosina on painopisteemme ollut griineissä ja niiden kunnosta on tullut myös hyvää palautetta.”
Kategoriassa: Frogleg News
